Sylvi oli Karjalan tyttöjä Terijoelta (22.5.1922-31.8.2006). Perhe muutti Kotkaan v. 1928. Hän osallistui lottana jatkosotaan ja suoritti 2. luokan sotilasradiosähköttäjän tutkinnon. Sylvi kertoi radistiuransa alusta (Radioamatööri-lehti 9/2000). ”Koulu oli lopuillaan, istuin kauppakoulun saksan luokassa ja funtsasin, mitä minä, jo aikuinen ihminen rupean tekemään. Olin toiminut seurakuntanuorissa ja partiossa. Eräs vanhempi naishenkilö neuvoi minua: kun tykkäät sähköttää, liity lottiin. Niin liityinkin, mutta aluksi jouduin vaatevarastolle hommiin. Sitten pääsin Hyrylään sotilassähköttäjäkurssille. Ne kestivät 3 kk. Meistä 2 tyttöä valittiin päämajan salakielikursseille Mikkeliin, ja se puolestaan kesti 2 viikkoa. Siellä tuli tutuksi mm. Mannerheim.”
Viitosten kerho ry, OH5AA, toimi sotien jälkeen aktiivisesti Kotkassa mm. ”wanhojen viipurilaisten” vauhdittamana. Näin Sylvikin ajautui kerhon piiriin sen nousukautena. Valmiille sähköttäjälle ei tuottanut vaikeuksia suorittaa radioamatööritutkintoa v. 1957. Ajatuksena oli saada vaihtelua syrjäisen asuinpaikan vuoksi – ”piti saada piristystä elämään”. Sylvi hoiti kotitaloa ja jälkikasvua, hän jäi sodan jälkeen ”päätoimiseksi perheenemännäksi”. Kun radioharrastus pääsi toden teolla vauhtiin, ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita puuttunut. Ensimmäinen kilpailu oli erityisen jännä, syttyykö koaksiaali tuleen? Turvallisuus varmistettiin strategisiin paikkoihin asetetuilla vesiämpäreillä eli pytseillä!
Sylvi ei jättänyt ulkomaiden kohteita pelkän radion varaan, vaan matkusteli yli 20 maassa. Hänelle kehittyi sen vuoksi poikkeuksellisen laaja tuttavapiiri ja kirjeenvaihto. Vieraita kulkeutui kesäisin Mussaloon jopa viidestä eri maasta. ”Osasyynä” tähän oli OM Toivo, ”Topi”, joka seilasi konepäällikkönä merellä. Topi hankki myös radioamatööriluvan OH5NA, mutta ei ollut aktiivinen bandeilla. Hän keskittyi kotiaseman ja antennien rakentamiseen sekä kunnostamiseen. Allekirjoittanut seilasi erään matkan Topin kanssa samassa laivassa, mutta olin tuntenut hänet jo aikaisemmin. Sylvin kanssa olimme samassa radioamatööritutkinnossa ja OH5AA:n touhuissa mukana. Viitospiiriläiset ovat pitäneet muutenkin tiiviisti yhtä ja yhteyksiä keskenään kunnon ”viipurlaiseen” tyyliin.
Kilpailu- ja DX-toiminta saivat Sylvistä vankan kannattajan. Yli 200 maata oli työskenneltynä, vaikka aina ei uusia maita edes jahdattu. OH5RZ voitti mm. Neitomaljan 11 kertaa ja palkittiin sertifikaateilla n. 60 ulkomaisen kilpailun saavutuksista. Niistä useimmat tietenkin CW:llä. Radioyhteyksiä kertyi lukematon määrä. Viimeisin asema oli Drake-line lankoineen ja biimeineen. Toivo Koposen palkinnon Sylvi niiasi v. 1962 ja Arvo Laron palkinnon v. 1975. Hän oli OH5AA:n kunniajäsen, ja SRAL sai Sylvistä ensimmäisen naiskunniajäsenen v. 1979. Suuren arvon Sylvi antoi laajalle ystäväpiirilleen, jolle riitti aina aikaa. Kun Aila Korhonen, ex. OH2BIN, on kuvannut Sylviä ”Mussalon hengen luojana ja suurenmoisena ystävänä” (Radioamatööri 11/2006), niin siinä kulminoituu samalla eräs radioamatööritoiminnan ydinasia, jota Sylvi omalla hienolla tavallaan noudatti ja edisti.
Sylvi ei tyytynyt vain omiin saavutuksiinsa. Hän antoi tarvittaessa apuaan mm. aloitteleville YL-operaattoreille ja muillekin. Oli siis luonnollista, että hänestä tuli ajallaan Radioamatööri-lehden YL-palstan vetäjä, joka kirjoitti lukuisia YL-aiheisia kirjoituksia. Hänen YL-toimintansa ulottui myös ulkomaille. Sen lisäksi Sylvi oli OH5AA:n kantavia voimia kerhon hallituksessa ja sihteerinä. Lisäksi OH5RZ toimi OH5AA:n sähkötyskurssien opettajana 20 vuoden ajan. Voi vain arvata, miltä elämäntilanteen muutos tuntui, kun omassa QTH:ssa asuminen ja yhteyksien pito loppui. Ei Sylvi koskaan asiaa valitellut, eikä muita vaivannut.
Aito karjalaisena ihmisenä Sylvi tarjosi vaivojaan säästämättä Mussalon QTH:n kesäleiritarkoituksiin monena vuotena. Näille leireille saavuttiin muistakin OH-piirikunnista lukuisasti. Mussalo toimi vieraanvaraisena hamssien tapaamispaaluna monen monta kertaa. Sylvin ”hovissa” noudatettiin tarkoin etikettiä, ja ryppyotsaisuus oli ehdottomasti kiellettyä! Siellä vallitsi ystävyys ja yhteishenki, jota nykypäivänä harvoin tapaa. Harrasteessa ja elämässään hän teki sen, mistä monet vain haaveilevat. Sylvi kuului aikoinaan kansainvälisestikin ajatellen merkittäviin ja tunnetuimpiin YL-operaattoreihin – hän oli todellinen ”Grand Lady”, mutta sanottakoon lopuksi hänelle tärkein. Se, että isänmaa oli ensimmäisenä mielessä.
Timo Kiiski, OH1TH/OH5TA
