Mitä radioamatööritoiminta on?

Radioamatööritoiminta on monipuolinen harrastus, joka tarjoaa jokaiselle jotakin. Jonkun mielestä radioamatööriyhteyksien pitäminen saattaa olla kaikkein hauskinta, joku toinen taas pitää radiosuunnistuksesta ja joku kolmas antennien, laitteiden tai jopa radioamatöörisatelliittien rakentelusta. Mukana harrastuksessa on kaikenikäisiä aina koululaisista eläkeläisiin. Suomessa harrastajia on yli 5000, koko maailmassa kolme miljoonaa. Radioamatööriksi päästäkseen on suoritettava pätevyystutkinto.

Radioamatöörit lähettävät usein toisilleen värikkäitä QSL-kortteja kuittaukseksi pidetyistä yhteyksistä.

Runsaasti radioamatööritietoutta suomeksi on myös osoitteessa http://wiki.ham.fi/, joka on avoin radioamatööriaiheinen tietosanakirja internetissä.


Kesäleirillä myydään käytettyjä laitteita eli kirppuja.

Radioamatöörien vuosittainen suurtapahtuma on valtakunnallinen kesäleiri. Leirillä myydään muun muassa "kirppuja" eli käytettyjä laitteita.

Radioamatööritoiminnan osa-alueita

Puheyhteydet

Radioamatööriyhteyksien pitäminen puheella. Käytössä voi olla kotona tai radioamatöörikerholla sijaitseva hyvin varustettu radioamatööriasema, autoon asennettu radioamatöörilaite tai suunnilleen matkapuhelimen kokoinen käsiradio. Laitteista, taajuuksista ja antenneista riippuen yhteydet voivat kantaa muutamista kilometreistä tuhansiin kilometreihin. Kaikkia maailman kieliä saa käyttää.

Sähkötysyhteydet

Sähkötys on perinteinen ja vieläkin suosittu yhteydenpitomuoto. Kielitaidotonkin voi pitää sähkötysyhteyksiä ulkomaille, sillä radioamatööreillä on käytössään erityisiä sähkötyslyhtenteitä, joita käytetään yhteyksissä. Lyhenteet nopeuttavat yhteyden pitoa. Sähkötys on myös varma yhteysmuoto, sillä se ei ole yhtä häiriöherkkä kuin puheyhteydet ja sillä saa huonoissa olosuhteissa pidempiä yhteyksiä, kuin puheella. Nykyään perinteisen sähkötysavaimen sijasta voi sähköttää myös tietokoneella. Sähkötyskoetta ei ole enää muutamaan vuoteen ollut radioamatööritutkinnossa.

Digitaaliset lähetelajit

Digitaaliset lähetelajit eli ns. ”digimodet” ovat nykyään suosittuja. Niitä varten radio ja tietokone kytketään toisiinsa. Tietokoneeseen asennetaan erityinen digimodeohjelma, joita saa myös ilmaiseksi. Digimodeyhteyksissä näppäimistöllä kirjoitettu teksti välittyy vasta-asemalle radion välityksellä.

Televisio

Radioamatööriyhteyksiä voidaan pitää myös TV-kuvia vaihtamalla. Maailmanlaajuisesti käytetään pysäytyskuvia (SSTV). Paikallisissa yhteyksissä voi lähettää myös liikkuvaa kuvaa.

Satelliittiyhteydet

Radioamatööreillä on useita omia satelliitteja. Myös suomalaisia radioamatöörejä on ollut mukana satelliittien rakennustyössä. Satelliittien kautta voi pitää radioamatööriyhteyksiä. Satelliittien käyttö kasvattaa yhteysetäisyyttä eli niiden kautta saadaan yhteys pidemmälle kuin saataisiin muuten. Satelliittiyhteyksissä tarvitaan useinmiten suunnattava antenni.

Kuun kautta pidettävät yhteydet

Ns. EME-työskentely (Earth-Moon-Earth). Näissä yhteyksissä radioaallot kimpoavat kuusta. Tämä lisää yhteysväliä, samoin kuin satelliittien välityksellä pidetyissä yhteyksissä. EME-työskentely on kuitenkin tarkempaa ja vaativampaa kuin satellittityöskentely. Lisäksi se vaatii isot suunta-antennit.

DX-peditiot

DX-peditio tarkoittaa sitä että radioamatöörit menevät pitämään yhteyksiä maihin, joista on harvoin radioamatööriasemia äänessä. Näin ne radioamatöörit, jotka keräilevät maita ja joilta puuttuu yhteys kyseiseen maahan, voivat saada uuden maan kokoelmiinsa. Peditiokohteen ei välttämättä tarvitse olla harvinainen tai kaukana. Jotkut esimerkiksi keräilevät yhteyksiä eri majakoille, joten mm. ne ovat hyviä matkakohteita. Kesäisin järjestetään myös ns. field day-tapahtumia, joissa radioamatöörit rakentavat ilman verkkosähköä toimivan aseman ja kilpailevat siitä kuka saa eniten yhteyksiä.

Radiosuunnistus

Radiosuunnistuksessa kilpailija ei tarvitse radioamatöörin pätevyystodistusta tai asemalupaa, sillä hän ei lähetä mitään. Radiosuunnistuksen idea on etsiä metsään piiloitetut rastit eli radiolähettimet oman vastaanottimen avulla. Radiosuunnistusta kutsutaan myös kettujahdiksi.

Kilpailut

Kilpailuissa yritetään saada mahdollisimman monta yhteyttä tietyssä ajassa. Kilpailuja järjestetään lähes joka viikonloppu. Niitä on muutaman tunnin kisoista aina pari vuorokautta kestäviin kilpailuihin. Kilpailuja on sekä kansallisia, että kansainvälisiä. Kilpailla voi yksin tai tiimissä.

Rakentelu

Radioamatööreillä on oikeus rakentaa itse laitteensa. Vaikka moni ostaa nykyään laitteet valmiina, on myös rakentelun harrastajia, jotka rakentavat tai suunnittelevat laitteita itse. Lisäksi laitteita voi rakentaa rakennussarjoista. Myös antennit ovat suosittu rakentelukohde. Rakenteluohjeita julkaistaan mm. Radioamatööri-lehdessä ja niitä löytyy myös internetistä.

Second operaattorit

Kuka tahansa voi pitää yhteyksiä yksittäisen radioamatöörin tai radioamatöörikerhon asemalta radioamatööriasemasta vastaavan tai aseman omistavan radioamatöörin valvonnassa. Second operaattoreille eli henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet radioamatööritutkintoa, järjestetään myös omia kilpailuja, esimerkiksi kerran kuukaudessa järjestettävässä SRAL:n Peruskilpailussa on second operaattori-luokka.

Yhteydet avaruuteen

Suurin osan kansainvälisen avaruusaseman miehistöiden jäsenistä on radioamatöörejä. Hyvällä onnella voi siis saada yhteyden astronautin kanssa. Käytännössä tosin avaruusasemalla on niin kiire, että radioamatööriyhteyksien pitämiseen ei jää paljon aikaa. Avaruusasemalle on pidetty radioamatööriyhteys parista suomalaisesta koulusta, jolloin oppilaat ovat päässeet keskustelemaan aseman miehistön kanssa.


Radioamatöörikerhot

Suomessa on noin 170 radioamatöörikerhoa. Kerhoja on joka puolella Suomea, aina Helsingistä Inariin. Kerhot kokoontuvat yleensä yhtenä iltana viikossa kerhoiltaan. Kerhoillassa jutellaan ja vaihdetaan kuulumisia, kuullaan esitelmiä, rakennellaan laitteita, pidetään yhteyksiä kerhon asemalta tai käydään tutustumassa johonkin mielenkiintoiseen, radioamatööriaiheiseen kohteeseen. Jotkut kerhot toimivat aktiivisimmin kuin toiset ja eri kerhoissa on erilaista toimintaa. Useimmat kerhot pitävät myös kesäisin oman leirin, jonka ohjelmassa on tavallisesti mukavaa yhdessäoloa ja radioamatööriaiheisia esitelmiä. Leirillä on myös yleensä kerhon radioamatööriasema, jolta voi pitää yhteyksiä. Monilta kerhoasemilta on mahdollista osallistua radioamatöörikilpailuihin. Jotkut kerhot ovat kokonaan erikoistuneet kilpailemiseen.

Johanna, OH2GAV pitää yhteyttä.

Johanna Pehkonen, OH2GAV pitää
käsiradiolla yhteyttä Porvoon vesitornista.
Kuva: Ernst "Eda" Ekström, OH2LXB.