Radioamatööritoiminta on monipuolinen harrastus, joka tarjoaa jokaiselle jotakin. Mukana harrastuksessa on kaikenikäisiä aina koululaisista eläkeläisiin. Radioamatööritoimintaa voi harrastaa monessa eri muodossa.
Radioamatööri voi pitää yhteyksiä muiden harrastajien kanssa ympäri maailman. Yhteyden aikana kerrotaan aseman kutsumerkki sekä se miten hyvin toista radioamatööriasemaa kuullaan. Useimmiten kerrotaan myös nimi ja oman aseman sijaintipaikka. Radioamatööriyhteys voi olla hyvin lyhyt tai jutustelemaan voi jäädä pidemmäksi aikaa. Yhteyksiä voi pitää puheella, sähköttämällä, dataa tai kuvia lähettämällä.
Hyvin yleinen käsitys on, että radioamatööritoiminta on vain ”titaamista”, sähkötystä morsekoodilla. Näin ei kuitenkaan ole. Sähkötys on poistunut radioamatööritutkintojen vaatimuksista jo monta vuotta sitten niin Suomesta kuin muualtakin maailmasta. Sähkötyksellä on edelleen vankka ja innokas käyttäjäkunta, sillä se on eritäin tehokas huonoissa radiokeliolosuhteissa, esimerkiksi silloin, kun puhetta ei saada perille ymmärrettävästi. Sähkötys on itseasiassa ensimmäinen ”digitaalinen” menetelmä välittää viesti perille. Sähkötyksessä merkki on päällä tai ei – aivan samoin kuin tietokoneissa on bittejä, joilla on arvot 1 tai 0.





Radioamatööri voi rakentaa itse laitteita ja antenneja. Suomen Radioamatööriliiton tapahtumissa ja paikalliskerhoilla järjestetään antenni- ja laiterakentelupajoja.
DX-peditio tarkoittaa sitä että radioamatöörit menevät pitämään yhteyksiä maihin, joista on harvoin radioamatööriasemia äänessä. Retkikohteen ei tarvitse olla kaukana. Radioamatöörit saattavat rakentaa radioaseman esimerkiksi majakalle tai korkealle mäelle. Jotkut myös pitävät yhteyksiä kansallispuistoista tai luonnonsuojelualueilta.
Radioamatööriharrastuksen voi yhdistää myös suunnistukseen. Radiosuunnistuksen (ARDF) idea on etsiä metsään piilotetut rastit eli radiolähettimet oman vastaanottimen avulla.
Suomen Radioamatööriliitto on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun jäsenyhdistys. Monet radioamatöörit osallistuvat Vapepan harjoituksiin ja tehtäviin.



Radioamatöörin on suoritettava pätevyystutkinto, mutta ilman sitäkin voit tutustua harrastukseen. Kuka tahansa voi pitää yhteyksiä radioamatööriasemalta radioamatöörin valvonnassa. Tällaisia ns. second operator -yhteyksiä voi mennä kokeilemaan vaikka paikalliselle radioamatöörikerholle.
Tutkinto koostuu osakokeista eli moduuleista. Moduuleita voi suorittaa niin halutessaan vaikka yhden kerrallaan. Se mitä moduuleita pitää suorittaa, riippuu siitä mihin radioamatööriluokkaan radioamatööriksi haluava tähtää. Helpointa on aloittaa perusluokasta, jota varten on suoritettava liikennöintiä ja määräyksiä käsittelevä K-moduuli ja radio- sekä sähkötekniikan alkeita sisältävä T1-moduuli.
Lisäksi voit tutustua harrasteeseen vaikkapa lukemalla Radioamatööri-lehden ilmaisnumeroita tai radioamatööritoiminnan esittelylehteä.
Tervetuloa kokeilemaan!
- Radioamatöörin on suoritettava pätevyystutkinto, mutta ilman sitäkin voit tutustua harrastukseen. Kuka tahansa voi pitää yhteyksiä radioamatööriasemalta radioamatöörin valvonnassa. Tällaisia ns. second operator -yhteyksiä voi mennä kokeilemaan vaikka paikalliselle radioamatöörikerholle.
- Kuka tahansa voi osallistua radiosuunnistusharjoituksiin ja -kilpailuihin.
- Harrastuksen voi myös aloittaa kuuntelija-amatöörinä radioamatööritaajuuksia kuunnellen. Suomen Radioamatööriliiton jäsenet saavat halutessaan oman kuuntelija-amatööritunnuksen.
- Radioamatööritaajuuksia voi lisäksi kuunnella ilman radioa erilaisten netissä olevien vastaanottimien kautta.
- Katso avoimet KiwiSDR-radiovastaanottimet netissä listattuna ja kartalla
Miten pääsen mukaan harrastukseen?
Suomen Radioamatööriliiton jäseneksi voi liittyä kuka tahansa, et tarvitse pätevyystodistusta tai asemalupaa liittyessäsi. Lue lisää liiton jäseneduista, sivulta löydät myös lomakkeen jäseneksi liittymistä varten.
