1900 Venäläinen Aleksandr Popov suoritti radiokokeiluja Suomen maaperällä.
1901 Joulukuussa Guglielmo Marconi ylitti Atlantin kuuluisalla ”S”-kirjaimellaan. Hän piti itseään amatöörinä koko elämänsä.
1905 Eric M.C. Tigerstedt kokeili langatonta kipinälähetintään Helsingissä Vuorimiehenkadulla.
1914 Leo Lindell piti ensimmäisen radioyhteyden koulutoverinsa Viljo Volmar Valtasen kanssa.
1916 Leo Lindell sähkötti langattomallaan Turusta Naantaliin.
1917 Syksyllä rakennettiin Tampereen teknilliseen opistoon salainen kipinälennätinasema, mukana oli mm. Arvi Hauvonen.
1919 Ilmari Jäämaa julkaisi ”Nuorten kokeilijain ja keksijäin kirjan”, joka lisäsi kiinnostusta radioharrastukseen.
1919 Joulukuun 23. päivänä annettiin laki sähkölaitteista langatonta sähköttämistä tai puhelemista varten.
1921 Ilmari Jäämaan aloitteesta koottiin NVL-Radiomiesryhmä, josta syntyi N.V.L. Radioyhdistys, perustava kokous oli huhtikuun 14. päivänä 1921.
1921 Syyskuun 15. päivänä pidetyssä kokouksessa N.V.L Radioyhdistyksen säännöt hyväksyttiin lopullisesti ja Leo Lindell valittiin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.
1921 Pienimuotoinen gramofonikonsertti, jonka järjesti Vilho Lind (myöh. Lautkari) Utin upseerikerholla.
1922 Uudenvuodenpäivänä Leo Lindell ja Vilho Lind pitivät ensimmäisen radiopuheluyhteyden välillä Turku-Hanko.
1922 NVL:n talvipäivillä tammikuun 6.-8. päivänä Turussa annettiin ensimmäinen julkinen radiokonsertti.
1923 NVL:n talvipäivillä tammikuun 6.-8. päivänä Helsingissä annettiin järjestyksessä toinen julkinen radiokonsertti.
1923 Alkukesällä Arvi Hauvonen aloitti yleisradiokokeilut Kuljussa, myöhemmin kesällä hän jatkoi kokeita Pyhäjärven rannassa Lepolan huvilassa.
1923 Marraskuun 1. päivänä Arvi Hauvonen käynnisti yleisradiolähetykset Hämeenkatu 26:ssa Tampereella.
1923 Joulukuun 3. päivänä Elias Hellberg ja Georg Sandberg (myöh. Sallavuori, OH2QG) aloittivat radiolähetykset yleisölle Radiopataljoonan laboratoriosta Katajanokalla Helsingissä.
1923 Joulukuussa Torvald Lilljan, 2NS laitteilla lähetettiin konsertti Polyteekin pikkujoulujuhlaan, jossa nimitys ”yleisradio” otettiin huutoäänestyksellä käyttöön.
1924 Tammikuun 5. päivänä yhdistyksen nimi muutettiin muotoon Suomen Radioamatööriliitto N.V.L. – Finlands Radioamatörförbund N.V.L.
1924 Maaliskuussa Helsingin Radiokerhon yleisradioasema Radiola, 2NBI, aloitti lähetykset, ensi konsertti 23.3.1924, viimeinen lähetys 23.9.1924.
1924 Toukokuun 14. päivänä Arvi Hauvonen, 3NB, työskenteli ensimmäisenä suomalaisena maamme rajojen ulkopuolelle, vasta-asema oli SALD Lundissa, Ruotsissa.
1925 Syyskuun 29. päivänä Erkki Kairenius ylitti Atlantin ensimmäisenä suomalaisena, yhteys 2ND – PR4SA, Puerto Rico.
1926 Marraskuun 28. päivänä itsenäisen SRAL ry:n perustava kokous, samalla ero Nuoren Voiman Liitosta, säännöt hyväksyttiin 5.2.1927 sosiaaliministeriössä.
1927 Tammikuun 17. päivänä annettiin laki radiolaitteista.
1928 Helmikuun 27. päivänä Kalle Sainio valittiin Suomen Radioamatööriliiton johtajaksi.
1929 Kansallisuustunnus OH ja Q-lyhenteet otettiin käyttöön, liiton jäsenmerkki hyväksyttiin.
1929 Tammikuun 1. päivänä Washingtonin konferenssin päätökset astuivat voimaan.
1931 Kotimainen relee- eli yhdysliikenne (KY) käynnistettiin.
1932 Suomen Radiosähköttäjäliiton ja SRAL:n yhteinen äänenkannattaja Radio OH -lehti alkoi ilmestyä.
1932 SRAL hyväksyttiin IARU:n (International Amateur Radio Union) jäseneksi.
1935 OH-amatöörit saivat rajoitetun oikeuden lähettää kotimaisen yleisradiolähetyksen aikana.
1935 PLH määräsi radioamatöörit suorittamaan sotilasradiosähköttäjätutkinnon.
1939 Syyskuun 16. päivänä radioamatöörien lähetystoiminta kiellettiin ja laitteet takavarikoitiin. Noin 20 OH-radioamatööristä muodostettiin viranomaisten tueksi vararadioverkko.
1939-1945 Suurin osa SRAL:n jäsenistä palveli sotien aikana isänmaataan viestimuodostelmissa ja kotirintamalla erityistehtävissä.
1946 Huhtikuun 14. päivänä järjestettiin SRAL:n 25-vuotisjuhlat Ravintola Klaus Kurjessa Helsingissä.
1947 Maaliskuun 19. päivänä OH-asemien lähetyskielto kumottiin, radioamatöörit saivat oikeutensa takaisin.
1948 Suomen Kuuntelija-amatöörit perustettiin, ensimmäiseksi puheenjohtajaksi tuli Osmo A.Wiio, OH2TK.
1950 Ilmestyi Osmo A. Wiion, OH2TK, ja Unto V. Somerikon Harrastelijan Radiokirja 1950.
1950 SRAL:n oma lehti RADIOAMATÖÖRI alkoi ilmestyä, Yrjö Juhari, OH2SZ kutsuttiin ensimmäiseksi päätoimittajaksi.
1952 Liitolle tuli ”aputyttö”, Raili Saari, (myöh. Savela) sihteerin ja rahastonhoitajan työruuhkia purkamaan.
1954 SRAL vuokrasi oman toimistohuoneiston Pursimiehenkadulta.
1959 SRAL:n toimistonhoitajaksi palkattiin Niilo ”Nipa” Kuusisto, OH2XK.
1961 SRAL muutti omaan huoneistoon Korkeavuorenkatu 7:ään.
1964 Huhtikuun 11. päivänä Lenna Suominen, OH1NL, ylitti Atlantin kahdella metrillä kuun kautta, yhteys OH1NL – W6DNG.
1965 Toukokuun 23. päivänä ensimmäinen onnistunut väritelevision lähetyskokeilu Suomessa AGA:n Radioamatöörit ry:n, OH2AJ ja Kakkosten Kerho ry:n, OH2AA toteuttamana välillä Kumpulantie – Mechelininkatu, Helsingissä.
1967 Vakinainen ”liiton tyttö”, Aila Korhonen, ent. OH2BIN, astui palvelukseen.
1971 SRAL täytti 50 vuotta, juhlat Katajanokan kasinolla 11.9. RA 9/71 ilmestyi erityisenä historiikkinumerona.
1984 Tammikuussa suuri muutto SRAL:n uuden ajan palvelutoimistoon Helsingin Lassilassa.
1996 SRAL täytti 75 vuotta, juhlallisuudet lokakuussa. Juhlakirja ”Alussa oli kipinä” ilmestyi.
2001 SRAL täytti 80 vuotta, juhlallisuudet marraskuussa syyspäivillä Järvenpäässä.
2006 SRAL täytti 85 vuotta, juhlallisuudet marraskuussa syyspäivillä Porvoossa.
2007 Omaa lehteä on julkaistu 75 vuotta: Radio OH 1932–1949, Radioamatööri vuodesta 1950 lähtien.
2021 Suomalaiset radioamatöörit juhlivat satavuotista taivaltaan: SRAL täyttää 100 vuotta.
14.5.2007/OH2HK