NOTA 2018 – nuoret amatöörit linnoituksen uumenissa

Kaikkien aikojen ensimmäinen Nordics On The Air eli NOTA -leiri järjestettiin pohjoismaisen yhteisöllisyyden hengessä 1.-4. maaliskuuta Ruotsissa Härnösandissa lähellä Sundsvallia. Leirille osallistui innokkaita radionuoria Suomesta ja Ruotsista. Suomesta leirille lähtivät Reetta OH1EBO, Henni OH1ESI, Kati OH2FKX, Mikael OH3UAF ja Antti OH6VA. 

Kati OH2FKX, Reetta OH1EBO, Henni OH1ESI, Mikael OH3UAF ja takana ruotsinvahvistukset Magnus SA3BXA ja Oliver SA5ODJ. Kuva: OH2FKX

Hemsön – huippusalainen turistikohde
Leirin järjestämispaikkana toiminut, aikanaan huippusalainen Hemsön linnoitus (Hemsö fästning), tarkemmin Havstouddin patteri, oli hyvin erityinen. Linnoitus sijaitsee Hemsön saarella Ångermanjoen suulla Selkämeren rannikolla ja se koostuu lähes yksinomaan kallion sisään käytävillä yhdistetystä luolastosta. Linnoitus oli Ruotsin armeijan käytössä vuoteen 1989 asti, jolloin se täpärästi purkutuomion vältettyään museoitiin lähes täysin käytöstäpoistohetken kunnossaan. Leirin aikana saimme kokea sekä leiripaikan pienemmän linnoituksen että saaren päälinnoituksen ihmeellisyydet, kun Joel SA3BRX piti osallistujille asiantuntevat esittelykierrokset. Havstouddin linnoituksessa toimii nykyisin vakituisesti radioamatööriasema, SF3HF.
Käytävää riitti satoja metrejä. Tämä ei ole ollut paikka kovasti klaustrofobisille. Kuva: OH2FKX

Linnoituksen historia alkaa 1910-luvulta ja toisen maailmansodan syttyessä Havstoudd varusteltiin tykein suojaamaan alueen sahoja ja sellutehtaita mereltä tulevaa uhkaa vastaan. Maailmansodan jälkeen kylmän sodan jännitteiden ja koetun idänuhan vuoksi Havstouddin aseistusta vahvistettiin vielä lisää ilmatorjunta- ja rannikkotykein ja miinoittamalla joen suu pysyvästi. Patterin oli tarkoitus selvitä pitkästäkin piirityksestä ja se suunniteltiin myös kestämään ydinasein suoritettu isku. Paikka oli itse asiassa niin salainen, että noin 5 x 7 kilometrin kokoiselle saarelle pääsy kaikilta ulkomaalaisilta oli kokonaan kielletty. Edelleenkin sinne pääsee maitse liikennöimään ainoastaan lossilla.
Majoitustilat. Kuva: OH3UAF

CW-kipinöitä
Leirillä tartutettiin tehokkaasti sähkötyksen kipinää ja viikonlopun aikana kaikki osallistujat altistuivat CW:lle monissa eri muodoissa. Leirin asemilta kuuluva sähkötyksen piipitys valtasi tehokkaasti tilaa Hemsön linnoituksen pitkiltä käytäviltä ja tuuditti kaiullaan leiriläiset uneen vielä iltamyöhään. Suomalaisista Henni, Reetta ja Mikael pitivät leirillä ihka ensimmäiset CW-kusonsa ja sähkötyksen harjoittelun kipinä sai taas innostuksen liekin kasvamaan. Kusojen aikana toki tarvittiin apua vasta-aseman lukemisessa, mutta joitain merkkejä pystyttiin jo itsekin kopittamaan. Liekö älypuhelimien muistikapasiteetti täyttynyt kotimatkalla kymmenistä eri sähkötyksen harjoitteluun tarkoitetuista sovelluksista.
Reetan ensimmäinen CW-QSO. Avustajana Oliver SA5ODJ. Kuva: SA5ODJ

Sähkötyslaitteita päästiin tekemään myös itse. Leirin aikana jokainen sai valmistaa elektroniikkarakentelukitistä oman CW-summerin ja juotin olikin kuumana pitkin viikonloppua. Rakentelun lisäksi sähkötys ohjasi toimintaa myös ulkona, kun sähkötyssignaaleja lähettäviä lähettimiä etsittiin radiosuunnistusvastaanottimien avulla. Yli metrin korkuinen lumihanki koitti parhaansa mukaan hankaloittaa ketun jahtaajien menoa, mutta nokkelat nuoret osasivat välttää pahimmat kinokset ja pääsivät kokemaan rastien löytymisen riemua.
CQ de SK8YOTA
Monet lukijat varmasti tuntevat jo kansainvälisen Youngsters On The Air- eli YOTA-tapahtuman. Koska NOTA on YOTA-tapahtumasta eräänlainen alueellinen versio, asematunnuksena käytettiin YOTA-tapahtumaan viittaavaa erikoistunnusta SK8YOTA. Jatkuvasti käytössä olivat asemat sekä 40 ja 80 metrille että 20 metrille. Leirin aikana kelit olivat suotuisammat 40 ja 80 metrillä, joilta löytyi vasta-asemia ympäri pohjoista Eurooppaa. Leiriviikonlopun lauantaina Kati OH2FKX pääsi välittämään nuorten terveisiä puheyhteyksillä koti-Suomeen kuuluisalla 3699:llä ja leiriasema päätyi monen suomalaisamatöörinkin lokiin. Eniten ihmetystä taisi herättää se, että Ruotsin päässä asema sijaitsi tukevasti kallion sisällä.
NOTA’18 leiriläisiä. Kuva: SSA

Battle of Hemsön
Lauantaina illalla kaikki jaettiin sattumanvaraisesti neljään 3-4 hengen joukkueeseen. Näillä kokoonpanoilla kilpailtiin toisiamme vastaan Battle of Hemsön -kilpailussa. Lauantain ja sunnuntain aikana käytiin yhteensä viisi osakilpailua. 
Ensimmäisenä kilpailijoiden tehtävänä oli laittaa mahdollisimman monta Marie-keksiä suuhun samanaikaisesti ja viheltää oma kooli CW:llä. Tehtävä osoittautui yllättävän haastavaksi, mutta hamsteritaktiikalla voittajajoukkueen edustajajäsen kykeni huimaan kahdeksaan Marie-keksiin.
Seuraava osakilpailu oli samankaltainen – keksit vaihdettiin vaahtokarkkeihin ja CW SSB:lle. Tähän lajiin suomalaisilla oli selkeästi lahjoja, sillä viimeiset 5 kierrosta käytiin suomalaisten välillä. Lopulta 17. vaahtokarkin jälkeen voiton vei Tampereen oma poika Mikael.
Kolmas osakilpailu käytiin jo legendaarisen legopelin merkeissä. Toinen puoli joukkueesta selitti toiselle puolelle ohjeita legorakennelman rakentamiseen, ja lopulta tarkistettiin, olivatko linjan kummassakin päässä rakennelmat identtiset. Team OH:n kokemus lajissa huomattiin,  sattui eteen minkälainen palahirviö tahansa.
Ankaraa rakentelua. Kuva: OH3UAF

Viimeiset kaksi osakilpailua liittyivät harrasteemme tekniseen osa-alueeseen. Ensin jokaisen joukkueen jäsenen tehtävänä oli viestinomaisesti etsiä vastuskulhoon piilotettu tietynsuuruinen vastus. Luonnollisesti nopein joukkue vei voiton. Tämän jälkeen jokainen joukkueen jäsen kävi tinaamassa 5 vastusta riviin, tämäkin viestinä, tosin tällä kertaa nopeuden lisäksi suorituksen pisteytykseen vaikuttivat mahdolliset kylmät juotokset ja huolellisuus.
Suomessa 2019?
Tapahtuma odotetaan järjestettävän uudestaan ensi vuonna. Ideaalitilanteessa tapahtuma järjestettäisiin vuorotellen kussakin Pohjoismaassa, mutta Norjassa ja Tanskassa radioamatööriharrasteen nuorisotilanne ei vaikuta olevan yhtä hyvä kuin Suomessa ja Ruotsissa. Seuraavalla kerralla järjestämisen oletetaankin mahdollisesti olevan suomalaisten vastuulla. Tämä vuosi asetti riman niin miljöön kuin tapahtuman hengen suhteen hyvin korkealle ja niille on hyvin vaikea laittaa paremmaksi, jos järjestämisvuoro Suomeen päätyy. Kiitos ruotsalaisille nuorisokollegoillemme ainutlaatuisen tapahtuman järjestämisestä!
Artikkeli on julkaistu Radiamatöörilehdessä 3/2018
Teksti: OH-tiimi