YHTEISÖKUVA JA VIESTINNÄN PERIAATTEET
Yhtenäisellä viestinnällä voidaan vaikuttaa radioamatööritoiminnan yhteisökuvaan ja -kulttuuriin. Viestintäsuunnitelma toimii yhtenäisen viestinnän suunnan näyttäjänä ja työkaluna radioamatööritoiminnan yhteisökuvan vahvistamisessa halutulla tavalla.
SRAL:ssa toimivat henkilöt (hallitus, henkilökunta, toimihenkilöt ja jäsenet) viestivät kukin omalla toiminnallaan ja johtamistavallaan liiton arvoista ja tavasta toimia. Hyvällä sisäisellä ja ulkoisella viestinnällä edistetään oikeaa ja myönteistä kuvaa SRAL:sta.
Viestinnän tulee olla asiallista, selkeää, oikeaa ja rehellistä. Tällainen viestintä kartuttaa luottamuspääomaa. Viestintä on onnistunutta, kun jäsenistöllä on oikea mielikuva SRAL:sta ja tiedonkulku liiton sisällä, liitosta ulospäin sekä liittoon päin on vilkasta ja vuorovaikutteista. Viestinnän selkeydellä tarkoitetaan tässä radioamatöörislangin välttämistä erityisesti ulkoisessa viestinnässä.
Viestintäsuunnitelman kohderyhmänä ovat kaikki radioamatöörit, koska jokainen radioamatööri, luottamushenkilö ja työntekijä ovat itsenäisiä viestijöitä. Viestintäsuunnitelman kokonaisvaltainen ja järjestelmällinen noudattaminen on toivottavaa etenkin järjestötasolla ja mahdollisuuksien mukaan myös kerhoissa.
Liiton viestinnässä on neljä pääasiallista kohderyhmää:
- Tulevat, nykyiset ja entiset radioamatöörit
- Liiton ja kerhojen toimihenkilöt
- Media ja suuri yleisö
- Viranomaiset ja yhteistyökumppanit
VIESTINNÄN KEINOT
Sisäinen viestintä
Tavoitteet:
- Oikean ja ajankohtaisen tiedon jakaminen oikeisiin kanaviin
- Varmistaa tiedon kulkeminen kaikille toimihenkilöille sekä jäsenille
- Vahvistaa hyvällä henkilöviestinnällä liiton yhteishenkeä
- Aktivoida jäseniä ja kerhoja mukaan liiton toimintaan
Kohderyhmä:
- Jäsenet, toimihenkilöt ja kerhot
Sisäinen yhteydenpito
Yhteydenpidon tavoitteena on tehdä liitto ja siinä toimivat henkilöt tutuiksi sekä keskenään että jäsenistölle. Vuorovaikutus ihmisten välillä synnyttää myönteisen ilmapiirin – Ham Spiritin – jossa on miellyttävä olla mukana.
Sisäisen yhteydenpidon muotoja ovat mm.
- Syyspäivät, Kevätpäivät, kesäleirit, pikkujoulut ja muut tapahtumat
- Yhteydenpito mm. puhelimitse, sähköpostitse, kirjeitse
- Hallituksen kyselytunnit
- Hallituksen ja toimihenkilöiden tapaamiset
- Viestintäpäivät
- Huomionosoitukset (tunnustuspalkinnot, merkkipäivät, Silent Key -ilmoitukset, kerhovierailut ym.)
- Palaute ja kiitos
Sisäinen tiedotus
Sisäinen tiedotus kirkastaa kuvaa liitosta, sen toiminnasta, tavoitteista ja motivoi jäseniä.
Sisäisen tiedotuksen muotoja
- www-sivut
- Bulletiini
- RA-lehti
- Omat julkaisut (OH-luettelo ym.)
- Teksti-TV
- Sosiaalinen media
Ulkoinen viestintä
Tavoitteet:
- Tiedon jakaminen oikeisiin kanaviin oikea-aikaisesti
- Herättää yleistä kiinnostusta radioamatööritoimintaa kohtaan
- Parantaa tunnettuutta
Kohderyhmä:
- Harrastuksesta kiinnostuneet (myös LA-harrastajat, DX-kuuntelijat ym.)
- Entiset ja liittoon kuulumattomat radioamatöörit
- Yhteistyökumppanit (Vapepa, Näkövammaisten keskusliitto, MPK, Radio- ja tv-museosäätiö, Allianssi, Sesko, Huoltovarmuuskeskus, NRAU, IARU)
- Suuri yleisö
- Tiedotusvälineiden toimittajat
- Rahoittajat
- Mainostajat
- Viranomaiset (Viestintävirasto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Sisäasiainministeriö, Ulkoasiainministeriö)
- Naapurit
Ulkoinen viestintä rakentaa liiton yhteisökuvaa yhteistyökumppaneiden ja kohderyhmien keskuudessa. Suomen radioamatööritoiminnan kehityksen ja jatkuvuuden varmistamiseksi on tärkeää, että harrasteen ulkoinen kuva monipuolistuu ja suuri yleisö tietää mitä kaikkea radioamatööritoiminta oikeasti on.
- Radioamatööritoiminnasta kerrotaan aktiivisesti ja innostavasti eri ikäryhmiin vetoavalla tavalla.
- Radioamatööritoiminta tunnetaan entistä paremmin kansainvälisenä, kaikille avoimena harrastuksena lapsille, nuorille sekä aikuisille
Harrasteellemme tärkeitä asioita viestinnässä
Radioamatööriharrastus on monipuolista toimintaa: Harrastus on muutakin kuin yhteyksien pitämistä tai ”ilmaista puheaikaa”; elämyksiä ja seikkailuja, tekemällä oppimista sekä yhdessä tekemistä.
Radioamatööriharrastus on maailmanlaajuinen yhteisö: Harrastus antaa kansainvälisiä kokemuksia ja elinikäisiä ihmissuhteita ympäri maailman sekä edistää kulttuurien välistä ymmärrystä.
Ulkoisen viestinnän muotoja:
- www-sivut
- RA-lehti, sen erikoisnumerot ja muut vastaavat
- Teksti-TV
- Toiminnan esittelyt (messut, koulut)
- Lehdistötiedotteet (kokoukset, tapahtumat, kilpailut)
- Median tekemät haastattelut
- Painotuotteet, esitteet, julisteet, rollupit jne.
- Puhelinsoitto, sähköposti, kirje jne.
- Kansainvälinen yhteystoiminta (NRAU, IARU ym.)
VIESTINNÄN KANAVAT
WWW-sivut ovat nykyisellään suunnattu lähinnä tietopankiksi. Erillisen markkinointiosion esiinnostolla olisi saavutettavissa viestinnällistä hyötyä. Sivujen jatkokehitystä tulee miettiä aktiivisesti. Verkkosivut ovat lähes reaaliaikainen viestinnän kanava.
Bulletiini tavoittaa viikoittain kohtalaisen määrän radioamatöörejä. Bulletiinia luetaan sekä verkosta että perinteisesti radiotaajuuksilla. Bulletiini on RA-lehteä nopeampi, mutta verkkosivuja ja sosiaalista mediaa hitaampi viestintäkanava.
RA-lehti tavoittaa koko jäsenkunnan kuukausittain. Lehteä lähetetään myös kirjastoihin sekä yhteistyökumppaneille. RA-lehti on säännöllisistä viestintäkanavista hitain.
Teksti-TV toimii lähinnä pienen ryhmän palvelusivustona, eikä se tavoita merkittävää määrää ulkopuolisia tai uusia käyttäjiä.
Sosiaalinen media (FB, Twitter ym.) on nopea kanava, joka tavoittaa osan jäsenistöstä sekä liiton toiminnasta kiinnostuneita tahoja.
Tiedotusvälineiden hyödyntäminen on hyvä keino tavoittaa suuri yleisö. Uutisten ja tapahtumien läpimeno mediassa on kuitenkin haaste. Toisin kuin maksetussa mediatilassa, toimittaja päättää itse mitä ja miten hän kertoo radioamatööritoiminnasta. Onnistunut yhteistyö tiedotusvälineiden kanssa vaatii pitkäjänteistä suhteiden rakentamista ja ammattimaista otetta.
VIESTINNÄN PARANTAMINEN JA SEURANTA
Viestintäsuunnitelma on yleisluontoinen linjaus millaisesta viestinnästä liitolle on hyötyä. Tarkoitus on, että Viestintäsuunnitelmaa voi pienin tarkistuksin hyödyntää vuodesta toiseen.
Suurin hyöty Viestintäsuunnitelmasta saadaan, jos sen pohjalta laaditaan erikseen vuosittaiset tavoitteet sekä parannusehdotukset ja vuoden lopussa arvioidaan niiden toteutumista.