Nokkakusoilu, QSL-kortit ja wörkkiminen… Tulisiko tästä mitään, pohdin Pasilan asemalla odottaessani lähijunaa Pohjois-Haagaan Suomen Radioamatööriliton toimistolle. Ensimmäinen työpäiväni oli alkamaisillaan huhtikuun alussa ja Suomen kesästä ei ollut vielä tietoakaan. Tietämykseni radioamatööriharrasteesta rajoittui Liiton nettisivujen lukemiseen junassa.
Onneksi minua vastassa ollut Timo OH5LLR tiesi minut nöösipojaksi, ja oli valmistellut kattavat Powerpoint- ja fläppitaulusulkeiset harrasteesta ja Liiton toiminnasta. 101-vuotias SRAL vaikutti silmieni edessä vakaalta ja eloisalta yhdistykseltä, joskin ilmeisimmin yleisempi trendi yhdistystoiminnan haasteissa näkyy myös SRAL:lla uusien jäsenten rekrytoinnin vaikeutena. Liitolla on kuitenkin kunnioitettava historiallinen jatkumo ja sitoutunutta jäsenistöä, meriitti jota monella muulla järjestöllä ei ole yhdistysten luvatussa maassa Suomessa.
Radioamatööriyden tekninen puoli on edelleen haasteellista, mutta muutoin harrastus ja Liitto on näissä viidessä kuukaudessa tullut tutuksi. Olen päässyt harjoittelemaan käytännössä merkonomikoulussa oppimaani ja yliopistoissa omaksumaani pitkän tauon jälkeen, olinhan vuosia Verohallinnolla aivan toisenlaisissa tehtävissä ja tunnelmissa.
Olen kiitollinen kollegoilleni, järjestökoordinaattoreille Vilmalle, OH2VT ja Ronjalle. Lisäksi kannustava ilmapiiri Liiton hallituksen luomana on ollut omiaan tässä työssä menestymiseen. Osana työtehtäviäni sihteröin hitaasti, mutta varmasti Liiton hallituksen kokouksissa. Oli mielenkiintoista seurata noin 3500 jäsenen järjestön toiminnan pyörittämistä käytännössä ja hallinnollisen puolen hoitoa.
Arkisten askareiden, kuten taloushallinnon ja viestinnän tehtävien lisäksi olen päässyt seuraamaan Liiton kesäkiireitä vierestä ja kevätkokous hybriditoteutuksineen olikin jännittävää.
Myös Liiton kesäleirin järjestelyjen seuraaminen ja niissä avustaminen oli palkitsevaa, varsinkin jälkikäteen kuvia selaillessa ja raportteja lukiessa. Ilmeisen onnistunut kokemus tämäkin, ja varmastikin mukavia yhdessäolon hetkiä läsnäolijoille. Mieleeni jäikin SRAL:lta juuri tämä yhdistystoiminnan ydin: yhteisen kiinnostuksen kohteen äärelle kokoontuminen ja yhteen hiileen puhaltaminen.
Mutta nyt, arvon radioamatöörit, maailma kutsuu…